KELTAKATKERO
Gentiana lutea
Gentianaceae - heimo(Katkerokasvit)
Keltakatkero kasvi     Keltakatkero kukka
Yleiskuvaus
Keltakatkero eli keltainen teräsyrtti on isohko, monivuotinen rohdosyrttikasvi,
joka on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopan alppiniityiltä.
Siellä se on vähentynyt voimakkaan keräilyn vuoksi.
Kasvi onkin rauhoitettu monissa maissa.
Suomessa se kasvaa vain viljeltynä.
Keltakatkero kasvaa jopa 1,5 m korkeaksi ja kukkii 4–8 vuoden välein.
Siemenet kypsyvät syyskuun puoliväliin mennessä.
Keltaiset kukat ovat tiheinä sarjoina ylimpien lehtien tyvellä.
Heteiden ponnet ovat kukissa punaiset.
Paksu sisäosiltaan keltainen juurakko tuoksuu pistävälle ja voi kasvaa jopa metrin mittaiseksi.
Juurten kitkerä maku johtuu sekoiridoidi-yhdisteistä, mm. gentiopikriinistä ja amarogentiinistä.
Kuivattaessa juuri tummenee ja sen aromi voimistuu, mikä johtuu gentianoosi-sokerin
hajoamisesta käymisen avulla gentiobioosiksi.
Keltaiset kukat muodostavat tiheitä sarjoja lehtien tyveen, ja heteiden ponnet ovat punaiset.

Terveysvaikutuksia ja käyttöä
Keltakatkeron juuret kerätään kasveista, jotka ovat vähintään neljän vuoden ikäisiä.
Juuren sisältämät karvasaineet parantavat ruokahalua ja edistävät ruuansulatusta
lisäämällä syljen, mahanesteiden ja sapen eritystä sekä mahan limakalvojen verimäärää.
Lisäksi rohdos tuhoaa alkueläimiä ja sieniä.
Keltakatkeroa käytetään ruokahaluttomuuden lisäksi ruuansulatushäiriöiden ja suolistovaivojen hoitoon.
Juuret valmistetaan rohdoksi tekemällä niistä keitettä tai liottamalla niitä muutamia tunteja kylmässä vedessä.
Ihokääreen voi tehdä jäähtyneeseen keitteeseen kastetusta liinasta.
Ulkoisesti käytettynä keltakatkerolla on verenvuotoja tyrehdyttävä vaikutus.
Sillä hoidetaan mm. vaikeasti paranevia haavoja ja ihottumia.
Keltakatkeron juurista valmistettua rohdosta on perinteisesti käytetty ruokahaluttomuuden
sekä ruoansulatushäiriöiden ja suolistovaivojen hoitoon.
Juurta käytetään myös erilaisten katkerojuomien, kuten aperitiivit ja liköörit, maustamiseen.
Keltakatkeron yliannostus voi aiheuttaa suolistoärsytyst

Viljely
Keltakatkero tarvitsee pitkille juurilleen hyvin muokatun ei-happamen syvämultaisen kasvualustan.
Hitaan kasvun vuoksi maassa ei saa olla rikkaruohoja, ja kosteutta on oltava riittävästi.
Keltakatkeroa lisätään siemenistä taimikasvatuksen kautta.
Siemenet kerätään elo-syyskuussa emokasveista ja kylvetään heti samana syksynä,
sillä niiden itävyys laskee erittäin nopeasti.
Itääkseen siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn, joten ne kylvetään syksyllä kennostoihin
1 - 2 cm:n syvyyteen ja jätetään talveksi esim. kylmään kasvihuoneeseen havuilla peitettynä.
Pienet taimet tarvitsevat paljon valoa ja kosteutta.
Kasvu on hidasta, ja ensimmäisenä vuonna muodostuu vain pieni lehtiruusuke.
Avomaalle taimet istutetaan esim. 2-riviharjuun 50 - 60 cm:n taimivälein.
Mustaa muovia käytettäessä taimia mahtuu neliölle 9 kpl.
Peruslannoitukseksi sopii karjanlanta.
Alkuvuosina on tarpeen kitkeä juurilta rikkaruhot.
Juuret ovat korjuukelpoisia aikaisintaan 4 - 5 vuoden ikäisinä.
Sadosta poistetaan varret ja juuret pestään.
Juurisato viipaloidaan ja kuivataan välittömästi pesun jälkeen +40 - 60 °C:ssa.
Juuret menettävät kuivatuksessa painostaan vajaat puolet.
Satoa saadaan kuivattuna noin 35 - 40 kg aarilta.
* * * * *