MUSTAHERUKKA
Ribes nigrum
Grossulariaceae - heimo(Herukkakasvit)
Mustaherukka pensas     Mustaherukka marjat
Yleiskuvaus
Mustaherukka on 1–1,5 metriä korkea pensas. Lehtilapa on 6–10 cm leveä ja 3–5-liuskainen.
Lehti on päältä kalju ja alta karvainen. Lehtien liuskat ovat suippoja.
Mustaherukan kukinto on nuokkuva monikukkainen terttu.
Kukan tukilehti on huomattavasti lyhyempi kuin kukkaperä.
Kukat ovat kaksineuvoisia ja väriltään punertavan tai ruskehtavan vihreitä.
Verhiö on karvainen ja keltanystyinen. Terälehdet ovat verholehtiä lyhyempiä.
Kukkapohjus on kellomainen.
Marja on halkaisijaltaan 6–12 mm ja väriltään tavallisesti musta marja.
Mustaherukka suosii kosteahkoja savi- ja humuspitoisia kasvupaikkoja.
Mustaherukka pitää ravinteikkaasta maasta ja viihtyy sekä
aurinkoisessa että puolivarjoisessa kasvupaikassa.
Mustaherukkaa viljellään laajalti marjojensa vuoksi.
Jos pensaita leikataan joka vuosi, niitä ei tarvitse tukea.
Suomessa suosituimpia lajikkeita ovat: Öjebyn, Melalahti, Ola ja Mortti.
Hyvin suurimarjainen lajike on Pohjanjätti.
Keskisato vuodessa on noin 3000 kiloa hehtaarilta.

Terveysvaikutuksia
Mustaherukka on osittain tunnettu siitä, että se sisältää suuren määrän C Vitamiinia,
mutta se sisältää myös tärkeitä antioksidantteja, vitamiineja,
välttämättömiä rasvahappoja, ravinteita ja mineraaleja.
Lisäksi mustaherukka sisältää kaksinkertaisesti banaanin sisältämän määrän kaliumia,
nelinkertaisen määrän appelsiinista saatavaa C-vitamiinia ja lähes kaksinkertaisen
määrän mustikoista saatavia antioksidantteja.
Ne ehkäisevät monia bakteerien aiheuttamia infektioita, virtsatietulehduksia sekä reumatismia.
Mustaherukat auttavat myös ylläpitämään sydänelimet terveinä ja parantamaan ihoa sekä hiusten laatua.
Marjat sisältävät paljon ravinteita ja niissä on erittäin alhainen määrä kaloreita ja rasvaa.
Lisäksi ne sisältävät paljon vettä ja marja on rikas antioksidanttilähde.
Mustaherukat sisältävät luonnollisia yhdisteitä, antosyaniineja, joista johtuu marjan väri.
Antosyaanit auttavat vähentämään tulehduksia ja oireita nivelissä.
Mustaherukan siemenissä on gammalinoleenihappoa, joka on elimistölle tärkeä Omega-6-rasvahappo.
Mustaherukan siemenöljy voi alentaa veren huonoa LDL-kolesterolia.
C-vitamiini edistää solujen kasvua, E-vitamiini pitää yllä solukalvon rakennetta ja
A-vitamiinin esiasteet, karotenoidit, suojaavat muun muassa ihoa ja limakalvoja.
Kalium edistää suolan eritystä ja alentaa siten verenpainetta.
Marjojen orgaaniset hapot taas tehostavat raudan imeytymistä.
Mustaherukka on puutarhamarjojen C-vitamiinikuningas, jo 50 g riittää täyttämään päivittäisen
C-vitamiinin tarpeen ja mustaherukassa on myös runsaasti E-vitamiinia, K-vitamiinia ja kuituja.
Mustaherukan siementen rasvahappokoostumuksen uskotaan suojaavan erilaisilta verisuonitaudeilta
ja auttavan atooppisissa ihotulehduksissa, PMS:ssa, sokeritaudissa, MS-taudissa ja alkoholismissa.
Mustaherukoilla uskotaan myös olevan naisten hormoni-tasapainoa säätelevä vaikutus.

Käyttö
Mustaherukasta voi tehdä hyytelöä, hilloa, mehua ja likööriä.
Marjoja voi hyvin myös pakastaa.
Lehdissäkin on runsaasti C-vitamiinia.
Jos marjat on kasvatettu ilman torjunta-aineita, lehdet voi kuivata teeksi.
* * * * *