MUSTIKKA
Vaccinium myrtillus
Ericaceae-heimo (Kanervakasvit)

Mustikka  Mustikat
Yleiskuvaus
Mustikka on 10–50 cm korkea kesävihanta varpu, joka pudottaa soikeat lehtensä talveksi. Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun ja marjoo heinäkuusta jopa lokakuulle kasvupaikasta riippuvasti. Marjominen riippuu suuresti ilmasto-olosuhteista: pölyttäjistä sekä alkukesän pakkasista. Kukat ovat kellomaisia sinertävän punaisia ja hallanarkoja. Pölytyksen suorittavat pääasiassa hyönteiset, mutta mustikka voi myös itsepölyttyä. Marjoissa voi olla jopa 40 siementä, mutta keskimäärin vain puolet näistä ovat elinkelpoisia. Mustikka lisääntyy pääasiassa suvuttomasti maarönsyjen avulla. Mustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, lehtomaisissa metsissä ja korvissa. Pohjoisessa lajia tavataan myös kuivissa kangasmetsissä ja tunturikankailla. Mustikkaa on viljalti Pohjois-Euroopan ja Aasian boreaalisella ja etenkin subarktisella vyöhykkeellä. Mustikkaa tavataan myös Pohjois-Amerikassa. Mustikka on tuoreiden kangasmetsien ja korpien laji kuusen ohella. Emäksisessä maaperässä mustikka ei viihdy, minkä vuoksi se puuttuu lehtokasvillisuudesta. Mustikka kasvaa yleisenä kaikkialla Suomessa sekä suuressa osassa muutakin Eurooppaa. Vaikka mustikka pudottaakin lehtensä talveksi, sitäkin voidaan pitää ikivihreänä varpuna, sillä vihreät varret kykenevät yhteyttämään lehdettöminä. Ilman lumisuojaa vihreät varret kuitenkin kuivuvat ja paleltuvat helposti. Kukkiva mustikka on hallanarka. Toinen satoa alentava tekijä on kukkimisajan sää: viileällä ilmalla kimalaiset ja mehiläiset eivät lennä eikä pölytys onnistu. Vaikka mustikka onkin varjoisten kuusikoiden kasvi, se tuottaa parhaat sadot valoisemmilla paikoilla. Mustikan marjat ovat tavallisesti sinertävänharmaan vahan peittämät.

Marjojen aineskoostumus

100 grammassa tuoreita marjoja on:
-- valkuaisaineet 0,67 g
-- A-vitamiini (RE) 7,9 µg
-- B1-vitamiini 0,03 mg
-- B2-vitamiini 0,03 mg
-- B3-vitamiini eli niasiiniekvivalentti 0,6 mg
-- B5-vitamiini eli pantoteenihappo 0,16 mg
-- B6-vitamiini 0,06 mg
-- C-vitamiini 44 mg
-- E-vitamiini (alfa-TE) 1,88 mg
-- H-vitamiini eli biotiini 1,1 µg
-- fosfori 20 mg
-- kalium 100 mg
-- kalsium 20 mg
-- koboltti <0,5 µg
-- kromi 2 µg
-- kupari 78 µg
-- magnesium 9,1 mg
-- mangaani 4,6 mg
-- molybdeeni <10 µg
-- pii 0,5 mg
-- rauta 0,56 mg
-- rikki 13 mg
-- sinkki 0,15 mg

Kuten nähdään, niin mustikassa on paljon erilaisia hivenaineita.
Mustikan marjoissa on hyvin vähän hedelmähappoja. Niissä on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Ne ovat myös hyviä C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä. Mustikan marjoissa on myös runsaasti sakkaroideja eli sokereita. Flavonoidit ovat niin sanottuja antioksidanttejai. Antioksidanttien uskotaan olevan monella tavalla hyödyllisiä ihmisen terveydelle, koska ne näyttävät ehkäisevän elimistön solujen hapettumisvaurioita. Laboratoriokokeissa antioksidanttien on todettu esimerkiksi hillitsevän mikrobien toimintaa, tulehdusreaktioita, veritulppia ja joidenkin syöpäkasvainten muodostumista. Marjoissa vaikuttavina aineina ovat orgaaniset hapot (n. 1 %, varsinkin omenahappo), tanniinityyppiset parkkiaineet (alle 10 %), katekiinityyppiset parkkiaineet (0.8–6.7 %), antosyaaniväriaineet (syanidiini, delfiniini, petunidiini, malvidiini), flavonoidit, pektiini, inverttisokerit, A- ja C-vitamiini, arbutiini, hydrokinoni ja hivenaineet, varsinkin mangaani. Luonnonmustikalla on todettu olevan suurin antosyaniinipitoisuus 300–698 mg/100 g Lehdissä vaikuttavina aineina ovat orgaaniset hapot , hartsihappo, katekiinityyppiset parkkiaineet, neomyrtilliini, inuliini, oksaalihappo, leukoantosyaanit, flavonoidit, fenolikarbonihappo, arbutiini, hydrokinoni, mangaani, rauta ja kromi. Siemenissä on 31 % rasvaöljyä, -linoleenihappoa ja öljyhappoa, runsaimmin linoleenihappoa, delfiniini-3-monoglykosidia sekä neljä antihistamiiniainetta (mm. 3,4-dihydroksikanelihappo).

Rohdoskäyttö

Sekä mustikan marjoilla että lehdillä on rohdosvaikutuksia. Niistä molemmista voidaan valmistaa keitettä, jota käytetään suuvetenä suun ja nielun tulehduksiin. Kuivattuja marjoja käytetään ripuli- ja suolistorohtona joko keitteenä tai muuna valmisteena. Erityisesti lasten ripulien hoitoon ne ovat suositeltavia. Niitä saa edelleenkin ostaa apteekista. Tuoreet marjat ja niistä tehty mehu vaikuttavat ulostavasti ja parantavat ruuansulatusta sisältämänsä parkkihapon ansiosta. Mustikkamehu on myös hyvä lääke kuumepotilaille. Mustikan lehtien flavoneilla ja antosyanidiineilla on lievä verensokeria alentava vaikutus, ja niistä valmistettua teetä suositellaankin diabetesta sairastaville. Marjojen antosyanidiinien on eläinkokeissa todettu suojaavan verisuonistoa ja estävän turvotusta. Tuoreet ja kuivatut marjat sopisivatkin hyvin verisuonivaivoista ja verenkiertohäiriöistä kärsivien ruokavalioon. Mustikka sisältää runsaasti flavonoideja, joilla on myönteinen vaikutus ihmisen terveyteen. Mustikoiden sisältämä A-vitamiini parantaa hämäränäköä.

Mustikan terveysvaikutuksia:
-- Antioksidanttisuus, korkein marjojen joukossa
-- Parantaa hiusverisuonten verenkiertoa
-- Parantaa hämäränäköä ja alentaa silmänpainetta
-- Edistää haavojen parantumista
-- Parantaa sidekudoksen joustavuutta

Ravintokäyttö

Mustikan marjoissa on vain vähän hedelmähappoja, mistä syystä niiden säilyvyys on huono, ja ne on säilöttävä nopeasti. Jos ei halua käyttää sokeria tai säilöntäaineita, pakastaminen ja kuivaaminen ovat hyviä vaihtoehtoja. Marjoja voi syödä sellaisenaan ja käyttää esim. juomina, soseina, jälkiruokina, puuroina ja kuivattuina leivonnassa. Vähäisen happopitoisuutensa vuoksi marjat maistuvat makeilta, vaikka niissä on sokeria melko vähän. A-vitamiinia ja mangaania mustikoissa sen sijaan on runsaasti. Mustikanlehtitee on terveellistä. Mustikan väriainetta käytetään elintarvikkeiden, kuten lihan, leimaamiseen. Väriainetta käytetään myös happamuuden eli pH :n ilmaisimena.

Varoitukset
Mustikan lehdissä on oksaalihappoa, joten ne eivät sovi munuaistautisille.
* * * * *
Luontaistuote verkkokauppa Pääsivulle Herbosus luontaistuotteet ja rohdosyrtit -sivuille