PELLAVA
Linum usitatissimum
Linaceae-heimo (Pellavakasvit)
Kuitupellava, Öljypellava
Pellava kukassa
Yleiskuvaus
Pellava on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi. Kukat ovat siniset (tai valkoiset) ja aukeavat heinä-elokuussa. Pyöreisiin kotahedelmiin muodostuu 10 kiiltävänruskeaa litteää siementä kukin omaan lokeroonsa. Pellavalla on lukuisia eri lajikkeita, joista toisia viljellään suurten öljyn valmistukseen sopivien siementen vuoksi ja toisia varsista saatavien kuitujen vuoksi. Tätä viljeltyä pellavaa ei tavata lainkaan luonnonvaraisena; sen arvellaan kehittyneen lajista Linum angustifolium. Pellavan siemeniä ja kuituja on hyödynnetty jo kivikautisen asutuksen aikana. Suomessa sillä oli tärkeä merkitys 1900-luvun alkupuolelle asti, jolloin puuvilla astui sen tilalle. Nykyisin pellavan käyttö kuitukasvina on melko vähäistä, mutta kiinnostus sen viljelyyn on uudestaan herännyt. Pellava on myös tärkeä rohtokasvi. Lajinimi usitatissimum tarkoittaakin "erittäin hyödyllistä".

Käyttö ravintona
Pellavan siemeniä voidaan käyttää ravintona liotettuna, paahdettuna ja lisättynä esim. puuroihin ja taikinoihin. Kylmäpuristetulla pellavaöljyllä on käyttöä keittiössä ja elintarviketeollisuudessa. Pellavansiementen puristusjäte sopii eläinten rehuksi.

Käyttö rohtona
Pellavan siemenet sisältävät n. 30 - 45% rasvaöljyjä, joissa on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Lisäksi siemenissä on n. 25% proteiineja. Siemenkuori sisältää 3 - 6% lima-aineita, jotka koostuvat mm. galaktoosista, arabinoosista ja ramnoosista. Lisäksi siemenissä on linamariini-glykosidia, josta vapautuu entsyymireaktion seurauksena pieniä elimistölle haitattomia määriä sinihappoa eli syaanivetyhappoa. Pellavansiemenet ovat pehmeästi vaikuttava ummetusrohto, sillä ne sitovat vettä ja turpoavat paksusuolessa. Lima-aineet ja rasvaöljy edistävät ulostusta voitelemalla suolta ja pehmittämällä ulostemassaa. Pellavansiemenet sopivat kovan vatsan ja kroonisen ummetuksen hoitoon. Siemenistä liotetulla tai haudutetulla pellavalimalla on hoidettu myös vatsakatarria ja vatsahaavaa. Pellavan rasvaöljyt vaikuttavat myös virsaneritystä lisäävästi ja virtsakiviä liuottavasti. Siemeniä onkin käytetty virtsateiden ja lisäksi hengityselinten tulehduksiin. Ulkoisesti pellavan siemeniä voidaan käyttää hauteina ihovaivoihin, haavaumiin ja kipuihin, sillä öljyllä on bakteereja tappava ja verisuonia laajentava vaikutus. Myös siemenistä puristetulla pellavaöljyllä on hoidettu haavoja, ihottumia ja lisäksi vyöruusua. Luonnonvaraisen ahopellavan siemenet käyvät yhtä hyvin rohdoksi kuin viljellyn pellavankin. Pellavan sisältämät välttämättömät rasvahapot, linoli- ja alfalinoleenihappo, ovat nykyään keskeisiä tutkimusalueita. Niiden rooli kiinnostaa niin sydän- ja verisuonitautien, syövän kuin masennuksen hoidossakin. Ensinnäkin välttämättömät rasvahapot tai niiden johdannaiset ovat osana kaikissa solujen lipidikalvoissa. Niitä tarvitaan myös normaaliin aivojen kehittymiseen sekä aikuisiässä aivojen toimintaan, hermoimpulssien välitykseen. Elimistö käyttää myös välttämättömiä rasvahappoja hormonienkaltaisten aineiden, prostglandiinien, valmistukseen. Nämä säätelevät mm. valtimoiden kimmoisuutta, natriumin eritystä munuaisista sekä niillä on oma roolinsa elimistön puolustusjärjestelmässä. Pellavalla arvellaan olevan mm. anti-inflammatorisia, antioksidanttisia, hypoglykeemisia, hyytymistä vähentäviä ja veren painetta alentavia ominaisuuksia. Uskotaan että pellavan sisältämillä lignaaneilla on yhteyttä rinta- ja paksusuolensyövän synnyn ehkäisyyn. Lignaanit kulkeutuvat ruoansulatusjärjestelmästä maksan pinnalla oleviin estrogeeni reseptoreihin eli ne mahdollisesti stimuloivat sukupuolihormonia sitovaa yhdistettä, joka säätelee veren estrogeenitasoa.

Varoitukset
Murskatut tai jauhetut pellavansiemenet härskiintyvät muutamassa päivässä, ja tällöin ne saattavat aiheuttaa oireita sekä sisäisessä että ulkoisessa käytössä. Kilpirauhasvaivoista kärsiville ei suositella pellavansiementen käyttöä.

Muu käyttö
Kosmetiikassa pellavansiemenet hoitavat ihoa lima-aineidensa ansiosta. Hauteina ja naamioina ne parantavat ja rauhoittavat tehokkaasti kuivaa, ärtynyttä ja finnistä ihoa. Pellavaöljyä voi käyttää hiusöljynä. Koska pellavaöljy (pinta) hapettuu ja kovettuu vähitellen ilman vaikutuksesta, sitä käytetään huonekalujen pintakäsittelyaineena sekä maalien, lakkojen ja kittien valmistuksessa. Lujista ja kestävistä pellavakuiduista tehdään kangasta sekä eräitä paperilaatuja.
* * * * *