PIHLAJA
Sorbus aucuparia
Rosaceae-heimo (Ruusukasvit)
Pihlaja : kukinto  Pihlaja : marjat
Yleiskuvaus
Pihlajat ovat kokonainen suku, johon kuuluu yli sata lajia. Ne ovat sukua orapihlajalle ja omenapuulle. Yleisin Suomessa kasvava laji on kotipihlaja (Sorbus aucuparia) eli lyhyesti pihlaja. Pihlaja on melko matala lehtipuu, jossa usein on monta sileää runkoa. Se kasvaa koko maassa yleensä rehevillä kasvupaikoilla metsissä, pihoilla, puistoissa ja ahomailla. Puu kukkii kesä-heinäkuussa. Sen kermanvaaleat, lähes valkoiset voimakkaasti tuoksuvat kukat kasvavat tiheinä ryppäinä kerrotuissa huiskiloissa. Marjat ovat kovia, oranssinvärisiä tai punaisia. Ne kypsyvät syys-lokakuussa. Marjat ovat happamia tai karvaita. ”Happamia”, sanoi kettu pihlajanmarjoja. Syksyn pakkaset miedontavat ja makeuttavat makua. Marjojen maku vaihtelee hyvin paljon puusta toiseen perimän mukaan. Pihlajasta on jalostettu myös makea muunnos. Marjoja tulee enemmän vain joka toinen vuosi. Ne ovat tärkeää lintujen ravintoa. Tilhiparvi pihlajassa talvella on komea näky. Lehdet isot ja parilehdykkäiset. Lehdykkäpareja on 6-8 kpl ja päätölehdykkä on muiden kokoinen. Pihlajia käytetään yleisesti koristekasvina. Kotipihlaja on suomalaisten vanha pyhä puu, ja se on yleinen maaseutujen pihapuuna. Pihlaja on Pohjois-Savon maakuntakukka.

Marjojen aineskoostumus
Esimerkiksi appelsiiniin verrattuna pihlajanmarja sisältää kolminkertaisen määrän C-vitamiinia. Pihlajanmarjoissa on myös beetakaroteenia sekä rautaa, kaliumia ja magnesiumia. Marjat sisältävät lisäksi erilaisia happoja, kuten omenahappoa, runsaasti pektiiniä, erilaisia sokereita, antosyaaneja ja flavonoideja. Marjoissa on C-vitamiinia n. 100-200 mg/100 g, ja karoteenia niissä on myös runsaasti (n.18 mg/100 g). Sorbiini- ja parasorbiinihappo sekä parkkiaine aiheuttavat marjojen karvaan maun.
Myöskin marjoissa on paljon energiaa eri sokereiden ansiosta.
100 grammassa tuoreita marjoja on:

-- A-vitamiini (ß-karoteeni) 2,45 mg
-- C-vitamiini 94-150 mg
-- fosfori 40 mg
-- kalium 330 mg
-- kalsium 41
-- koboltti 1 µg
-- kromi 3 µg
-- kupari 90 µg
-- magnesium 24 mg
-- mangaani 1,6 mg
-- molybdeeni 10 µg
-- nikkeli 10 µg
-- pii 3 mg
-- rauta 0,9 mg
-- rikki 20 mg
-- sinkki 0,3 mg

Käyttö rohdostarkoituksiin
Sekä marjoja että puunkuorta on käytetty lääkitykseen. Marjoilla lievitettiin sappikivivaivoja ja virtsaamisvaikeuksia sekä ehkäistiin keripukkia. Kansanlääkinnässä pihlajan marjoja on käytetty reumatismin ja keuhkovikojen hoitoon. Niillä on myös virtsaneritystä lisäävää vaikutusta, ja niitä on käytetty myös ulostuslääkkeenä.

Pihlajanmarjojen hyvä aineskoostumus antaisi aihetta niiden laajempaan hyödyntämiseen luontaistuotteissa. Sen sisältämät runsaat A- ja C-vitamiinimäärät, lukuisat hivenaineet sekä nykyisin niin tärkeät antosyanidiinit ja muut flavonoidit on hyvä huomioida. Nämä ovat muun muassa antioksidantteja.

Muu käyttö
Marjoja käytetään mm. mehuihin, viineihin, hyytelöihin, soseisiin ja leipätaikinoihinkin, mutta parhaiten arvokkaat aineet tulevat hyödynnetyksi nektarissa. Pakastus ja kuivaus vähentävät marjojen kitkeryyttä. Pakastetut marjat ja nuoret lehdet sopivat hyvin salaatteihin ja raasteisiin. Vanhempia lehtiä voi käyttää yrttiteessä. Pihlajan silmuista saa karvasmantelin makua teehen ja ruokiin. Pulavuosina pihlajanmarjat auttoivat tyydyttämään ihmisten vitamiinitarvetta. Nykyään marjat pakastetaan tai kuivataan, tai niistä valmistetaan nektareita, hilloja ja hyytelöitä. Pihlajanmarjat sopivat mausteeksi puuroihin, kakkuihin ja leipään. Teollisuudessa pihlajanmarjoja käytetään lähinnä alkoholin valmistukseen. Pihlajan parkkihappopitoinen kuori sopii hyvin parkitukseen. Nahkaan tulee kauniin ruskea sävy. Pihlajan tiivis puuaines soveltuu puukäsitöiden ja puuastioiden raaka-aineeksi sekä huonekalujen valmistamiseen.

"Pyhät on pihlajat pihalla
pyhä on kukka pihlajassa
marjaset sitäi pyhemmät

Pyhä on kuusikon käkönen
pyhä on suvinen ilta
pyhempi juhannusjuhla

Pyhät on immen huulten marjat
pyhät on ruusut neien posken
pyhin puhtaus sydämen

Puukko lyötiin pihlapuuhun
suvi-iltaman sulossa
kevätlinnun kukkuessa

Poika julma neion nuoren
miellytti metisin kielin
alla pihlajan pyhäisen
äiti vanhan nukkuessa."

-Eino Leino-
* * * * *