TATTARI
Fagopyrum esculentum
Polygonaceae - heimo(Tatarkasvit)
Tattari-pelto   Tattari kasvi   Tattari siemenet

Yleiskuvaus

Tattari on yksivuotinen, ristipölytteinen kasvi, joka kuuluu tatarkasveihin.
Tattari on kotoisin Aasiasta, todennäköisesti Luoteis-Kiinasta,
jossa sen viljely alkoi arviolta 6000 eKr.,
josta se levisi 1400-luvulla Siperiankautta Eurooppaan.
Suomessa tattari kuuluu vanhimpiin viljelykasveihin.

Tattari on helppo viljeltävä. Useinmiten se ei tarvitse lainkaan lannoitusta.
Tattari menestyy hyvin köyhässä, jonkin verran happamassa maaperässä,
mutta maan pitää olla hyvin salaojitettu ja kohtuullisen tuore.
Liiat lannoitteet, erityisesti typpi, vähentävät suuresti satoa,
sillä ne kukittavat kasvia liian pitkään.
Tattari kasvaa ilman lannoitteita parhaiten maassa, jossa on runsaasti kaliumia.
Suomessa tattari kylvetään hallojen mentyä suunnilleen kesäkuun 5. päivän jälkeen.
Typpeä saa antaa maalajin mukaan korkeintaan 40–60 kg/ha, sillä liika lannoitus
rehevöittää ja altistaa tattarin lakoontumiselle, eikä lisää pähkyläsatoa.
Lämpimässä maassa tattari taimettuu viikossa ja sydämen muotoiset
lehdet peittävät maan pinnan nopeasti.
Ripeä kehitys onkin alussa tärkeää, sillä leveälehtisiä rikkoja ei voi
tattarikasvustosta torjua kemiallisesti lainkaan.
Tattarin tuholaisia ei Suomessa esiinny.
Tattaria voi myös käyttää vihreänä lannoitteena ja eroosion estämiseen
tai villieläinten ruokkimiseen riistapellossa.
Tattari on myös hyvä mesikasvi.
Mehiläispölytys lisää huomattavasti sadon määrää.

Tattari kukkii heinäkuun puolivälistä alkaen.
Kukat ovat vaaleanpunertavia.
Tattarin kukintaa kutsutaan päätteettömäksi, koska kasvi
jatkaa kukintaansa niin kauan kuin ravinteita ja lämpöä riittää.
Siksi samassa kasvissa voi esiintyä niin kukkia kuin kypsymättömiä ja tuleentuneita pähkylöitä.
Yleensä kukinta on runsaimmillaan heinä-elokuussa, jolloin kukkivat kukat tuottavat pääsadon.
Korjuuaika on Etelä-Suomessa yleensä syyskuun puolivälissä.
Tattarin voidaan antaa kasvaa syyshalloihin asti, jolloin kasvusto kuivuu ja on helpommin puitavissa.
Tattarin siemenet ovat kolmikulmaisia ja lähes mustia kuoreltaan.
Kuori irrotetaan erityisellä kuorimakoneella, jolloin vaaleampi sisus vapautuu.

Terveyskasvi

Tattarinsiemenissä on runsaasti lyseeni-aminohappoa sekä orgaanisesti sitoutunutta kalsiumia,
rautaa, kaliumia, magnesiumia, piitä ja fluoria.
Helposti sulava tattari on gluteenitonta ja sopii siksi myös keliaakikoille.
Tattarin proteiinit ovat hyvälaatuisia.
Tattarilla on ravitsemuksen kannalta hyvä aminohappokoostumus.
Tattari on myös hyvä antioksidanttien lähde.
Lisäksi sen kuitujen ja sokereiden on todettu vaikuttavan terveyttä
edistävästi mm. sokeriaineenvaihduntaan ja seerumin kolesteroliin.
Tattarista saatavalla hunajalla on todettu olevan parhaimpiin lukeutuvat terveysvaikutukset.
Tattarihunaja on tummaa, pehmeää ja voimakkaan makuista.
Tattarista voi tehdä puuroa kattilassa keittämällä tai uunissa.
Uunipuuroon laitetaan usein silavaa tai pekonia.
Keitettyä tattaria voi myös tarjota lisukkeena riisin tapaan.

Luontaistuotteet verkkokauppa Pääsivulle Herbosus luontaistuotteet rohdosyrtit sivuille